Šesti dan

Kuudes päivä on sunnuntai. En mene soittamaan. Täällä ollaan vähän kuin mökillä. Ei tehdä mitään, jos ei huvita. No, joitakin asioita joutuu mökilläkin tekemään huvitti tai ei. Nyt ei sellaisia ilmennyt. 

Otettiin rennosti.  

Aamukahville yritin, mutta Diana oli kiinni. Palasin ja menin sitten uudelleen. Olihan siellä joku. Kiinni se oli, mutta kahvit sain ja santsin päälle. Sesonki ei vielä ole alkanut, kertoi minulle villaa päivystämässä ollut jo vanhastaan tuttu mies. "Vieraille ja ystäville" on auki. Ei muille. Muulla henkilökunnalla on vapaapäivä. Minut luettiin siis ystäviin. Asummehan naapurissa. 

Asuntoasioissa 

teimme sitten lenkin lähinaapuristossa. Yritimme paikantaa asuntoa, josta olemme kiinnostuneet. Täällä näet osoitteita ei ilmoituksissa jaella. Vasta näyttöön saa osoitteen. No, ei sitä löytynyt. Mutta kotiseutuoppia saatiin taas lisää. Vanhan kasarmin kukkulalta oli komeat maisemat merelle. Yli

Lučacin 

ja Radinican. Radinica on Lučacin pääkatu, josta alueen toinen nimi johtuu. Maisemaa pilasi vain Splitin tämän alueen maamerkki, korkea Titon aikainen toimistotalo. Rumistus, mutta toimii hyvänä maamerkkinä vaikka satamasta matkalla House Sandraan. Asuntoomme. 

Rahanvaihto

oli sitten päiväunien jälkeen ohjelmassa. Se onnistuu kätevästi automaateilta. On kuitenkin yritettävä katsoa kurssia ennen nostoa. Siinä voi muutaman kympin tonnissa voittaa. 

Kuna-tonnissa kunia. 

Sehän on Kroatian rahaa. Tarkoittaa näätää. Niinkuin meillä joskus oravannahka. Parhaan hinnan saa rahanvaihtopisteissä, joita kyllä löytyy, jos euroja on. Tai muuta valuuttaa. Eurolla saa näistä tällä hetkellä 7,5 kn. Paras automaattikurssi oli tänään 7,3 kn ja huonoin 7,03. Eli eroja on. 

Hintataso

Kroatiassa on huokeampi kuin Suomessa. Keskimääräisesti ehkäpä n. 60%. Mutta hinnat vaihtelevat paikasta riippuen melkoisestikin. Hyvänkin ravintola-ateria kustantaa kahdelle n. 200-250 kn juomineen. Eli n. 25-30€. Halvempiakin vaihtoehtoja on esim. pikaruokakioskit. Niitäkin voi hyvin käyttää. Pitsa jaettuna kahdella isolla kaljalla pitseriassa maksaa n. 100 kn. Juomarahoineen, joka on 5-10%. 

Hygieniataso

on hyvä ja mm. vettä voi Splitissä juoda hanasta. Niin myös pikaruokaakin kadulla voi syödä. Joskus asiat vain näyttävät vähän epämääräisiltä, mutta täällä emme ole ainoatakaan mahatautia sairastaneet. 

No. 

Tänään emme siis menneet saarille. Ehkäpä joku toinen päivä.

Tai ensi kerralla. 

Bez žurbe!