12. päivä alkaa kostean viileänä vaikkei sadakaan. Tööttäyspaikalla oli tungosta. Salissa lasten jazzbalettia ja musiikkihuoneessa joku äänitysjuttu menossa. Pääsin sinne kuitenkin soittamaan.
Nema problema.
Yksi tunti vain. Teen jotain muuta, sanoi ystävällinen mieshenkilö. Niinpä sain soittella sen tunnin. Tällä välin saliin oli tullut lisää lapsia. Uusi tunti alkamassa.
Kai.
Soittaessa ehtii miettimään monia asioita. Mm. se, että Split on pitkulainen niemi Adrian meressä. Italia on lännessä. Itäpuolella on vuoria, jotka matkalla lentokentältä piirtyvät vaikuttavasti sinistä taivasta vasten. Pohjoispuolen Ćiovon saaren kanssa Splitin satamamasta tulee suojaisa. Ja laivaliikenettä piisaa. Saarille ja Italiaan.
Ja muuallekin.
Myös lentäen. Split on hyvällä hollilla Euroopassa lentoja ajatellen. Kenttä (SPU) Kastel, on reilun 20 km päässä Splitistä (kuten lienen jo aiemmin maininnut). Tie kiertää Kastelin lahden. Kentältä lähdettäessä ja jo koneen laskeutuessa ovat näkyneet vuoret. Ensimmäinen näistä on Opor, reilut 500 m korkea, seuraavana jo reiluun tonniin nouseva Kozjak ja kauempana näkyy Mosor. Tähän aikaan vuodesta tämän vuoren puolentoista tuhannen metrin korkeilla huipuilla voi nähdä vielä luntakin. Tie siis kulkee vuoren ja meren välissä vuoren rinteen hallitessa maisemaa. Tie kulkee asutuksen läpi ja rinteilläkin sitä on ihan alhaalla. Ylempänä näkyy joitain rakennelmia. On siellä pari kolme kirkkoakin tms. Yhden kohdin aivan Mosarin vuoren huipulla on risti.
Mieleenpainuvaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti